Hmm, en ole kirjoittanut aikoihin. Minulla ei ole ollut aikaa, halua eikä jaksamista kirjoittaa.
Kuten otsikosta jo ilmenee; pääsin peruskoulun jälkeen lukioon. Kyseinen lukio oli kyllä vasta toinen toiveeni, mutta pääsin tännekkin varasijalta ja olen siitä ikuisesti kiitollinen kouluni rehtorille (joka on muuten todella loistava!).
Tässä vastikään olen alkanut huomaamaan koulun oppilaissa samanlaisia piirteitä kuin aikoinaan yläasteeni oppilaissa. Olen ajautunut taas koulukiusatuksi, huomaamattani ja ymmärtämättäni. Yritän etsiä itsestäni piirteitä, mikä saa muut inhoamaan minua. Löydän itsestäni kyllä miljoonia virheitä: olen mielestäni ruma, lihava, tyhmä jne., mutta tiedän sen kaiken johtuvan henkisestä sairaudestani, enkä usko näiden asioiden olevan muille haitaksi. Ainoa kysymys, minkä osaan esittää itselleni on: "Onko lukiossa oikeasti näin lapsellista porukkaa?", mutta en saa siihen itseltäni kuitenkaan vastausta. En käsitä koko tilannetta. Tiedän vain olevani lopussa, ja tiedän etten jaksan enää kauaa.
Onneksi lukuvuosi päättyy pian. Kolme viikkoa seuraavaan, viimeiseen jaksoon. Viimeisen jakson aikana aion hakea uuteen kouluun ensi lukuvuotta varten, mikäli koulumenestykseni jatkuu. Ja sen on jatkuttava. Kärsin vaikka loppu lukuvuoden kirja kädessäni, mutta en aio kärsiä mahdollisesti kahta seuraavaa vuotta tämän koulun oppilaiden kanssa. Se on henkisesti paljon raskaampaa.
Asia, jota jaksan hymyillä on se että keskiarvoni on noussut huomattavan paljon peruskoulun päättötodistuksesta. Peruskoulun päättötodistuksessa keskiarvoni oli 6.9 ja nyt lukiossa kaikkien tähän asti suorittamieni kurssien keskiarvo on noin 8.21. Pitäisi vielä jaksaa yrittää korottaa muutamia numeroita.
Harmikseni (?) huomaan, että koulumenestykseni on riippuvainen ruoasta ja muutenkin hyvästä terveydestä. Olen nimittäin nukkunut ja syönyt tämän lukuvuoden aikana enemmän kuin koskaan elämässäni. Vointini on paljon parempi, enkä ole enää niin usein väsynytkään. En mielestäni ole ylipainoinenkaan enää, mutta en pistäisi harmikseni jos saisin pudotettua muutaman kilon vielä.
Eilen oli viimeinen hovioikeudenkäynti ja päätöksen pitäisi tulla 30. huhtikuuta. Tilanne näyttää hyvältä, mutta en silti malta odottaa päätöstä.
Olen myös ehtinyt ihastua yhteen poikaan, mikä tuntuu sinällään aika hassulta minusta. Olen tähän mennessä ollut aina kiinnostunut vain tytöistä. Johtuu varmaan siitä, että olen suhtautunut poikiin aina vähän varovaisemmin. Tämä poika on kuitenkin herrasmies.
Eipä tässä kai muuta. Pitäisi päivittää blogia useammin, mutta nyt on vähän kiirettä kun käyn 9 kurssin tahtia lukuvuoden loppuun saakka.
